Onnellinen päivä!

Tämä on 150. päivitys! Lisäksi blogi taitaa olla melko tarkalleen vuoden vanha, oho. Voisin ehkä arpoa teille jotain, mutta en lupaa vielä mitään!


Ihan alkuun nämä SNY:ni lähettämät ihanuudet. Langasta rupesin jo tekemään Lyytille neuletakkia, mutta taitaa mennä purkuun. En ole tottunut neulomaan noin ohutta ja pehmeää lankaa! Käsirasva tuli todella tarpeeseen, minä kun en muista ikinä ottaa lapasia mukaan ja ulkoilma kuivattaa kädet ihan korpuiksi.

Sain myös ihanan ylimääräisen paketin jossa oli ihania käsintehtyjä nappeja (enemmän kuin kuvan lome!), silmukkamerkkejä (tajusin vasta viime viikolla kuinka niitä käytetään :D) ja suklaata (syöty! Söin koko levyn n. viiteen minuuttiin).

Silmukkamerkit pääsivät käyttöön ja eivät nyt ehtineet kuvaan.

KIITOS SNY!!

Meillä on olkkarissa uusi matto jolla voi leikkiä ja uusi peitto jonka alle voi käpertyä. Peitto on Lyytin mielestä niin ihana, että sitä ei saa nostaa pois lattialta ollenkaan. Peiton päällä on mukava makoilla ja sen alle voi mennä piiloon. Usein peiton näkeminen aiheuttaa myös aivan hysteerisen naurukohtauksen. On se ihana!

Pehmoinen Peetu on miehen koulussa joskus ompelema. Löysin sen varastosta. Peetulla on herkullinen silkkinauha kaulassa.

Kirpparilta on ihanan peiton lisäksi löytynyt mm. näitä vauvalegoja, joiden nimeä en millään saa päähäni! Muistaako joku?

Lipastohaaveiden kanssa pääsimme jo onnelliseen loppuun! Tässä rakas lipastomme Lassi (kyllä, sillä on nimi). On muuten tilava! Ja yksi osa halkesi jo kokoamisvaiheessa, joten rakkaat ystävät: Älkää ostako Ikeasta.

Olemme ostaneet myös uudet mustat kaiuttimet vanhojen tilalle. Näistä uusista tulee vähän mieleen kotimme musta kirjahylly lapsuudessani 90-luvulla, mutta ei haittaa! Niitä vanhoja kun tuli kyllä kirottua useammin kuin kerran, sen verran rumat ja kömpelöt ne olivat.