Hellepäiviä

Eivät turhaan säätiedotuksissa kehuneet, kyllä nyt on lämmin.

Miehen poika on meillä viikon (tai tarkemmin laskimme, että peräti yhdeksän yötä) ja me nautitaan hyvistä ilmoista olemalla mahdollisimman paljon ulkona. Eilen lähdettiin puoli yhdeksältä kauppaan ja jäätiin vielä iltakävelylle, kun oli vielä valoisaa. Kotiin päästessä meinasi kauheasti väsyttää ja kiukuttaa, mutta pitää sitä joskus vähän saada valvoa.


Tänään käytiin piknikillä. Ulkona oli ehkä vähän turhan kuuma syödä, mutta eipä sisälläkään sen viileämpää ole. Piknikkiä varten ompelin vanhasta pöytäliinasta hameen. Koitan kuvata sen paremmin myöhemmin, tältä reissulta ei yhtään edustavaa kuvaa jäänyt käteen. Mä olen helteen ansiosta niin turvoksissa, että ei huvita hirveästi kuviin tunkeakaan.

Pyhäpäivä

Viikkoja on nyt 35+4, ensi viikon sunnuntaina ollaan täysiaikaisia. Tosin kaikki (minä itse mukaan lukien) ovat ennustaneet, että ainakin viikon verran menee yli lasketun ajan. Saa mennäkin, pitäähän toisen ehtiä rauhassa kasvaa.



Ulkona näyttää jo melkein kesältä. Olin toivonut, että ehdittäisiin tänään kävelylle, mutta mies karkasi omiin harrastuksiinsa ja tulee vasta illalla. Minä olen siivonnut. Kylpyhuoneenkin, vaikka inhoan niiden puhdistusaineiden hajuja. Oli pakko pyyhkiä mäntysuovalla kaikki vielä uudestaan, mutta ei se kemikaalien haju kokonaan lähtenyt.

Miehen poika tulee huomenna meille viikoksi. Aiotaan olla paljon pihalla ja käydä ostamassa pojalle pyörä. Iltaisin teen meille juhlavia iltapaloja, muotoilen leipiä piparkakkumuoteilla ja leikkaan vihanneksia ja hedelmiä tikuiksi. Yksi harvoja minun ja pojan yhteisiä juttuja ja saa aina hyvälle tuulelle.


Tylsiä hetkiä on paljon, koitan täyttää niitä askartelemalla kotiin vähän lisää väriä. En tokikaan valita, äitiyslomailu on ihanaa ja olo on hyvä, mutta turhautuminen iskee kyllä päivittäin.

Parvekkeen sankarit

Tiskirätin malliksi valikoitui tällainen. Eli helmineuletta ja virkattuja simpukoita reunaan. Neuloin kaksinkertaisella, mutta virkkasin yksinkertaisella, jottei tulisi liian jämäkkä reuna. Lanka on oikeasti paljon vihertävämmän turkoosia, eikä sinistä, mutta kamera ei välittänyt tehdä yhteistyötä. Kai ne oikeat sävyt sieltä löytyisi jos osaisi kameraa säädellä, mutta en ole kauheasti tuohon järkkärin sielunmaisemaan tutustunut.

Lankaa kului yllättävän vähän, noista keristähän tulee oikein kunnon kasa rättejä!


Parvekkeella on lämmin ja me viihdytään tänään kyllä koko päivä siellä. Voiko olla parempaa aikaa äitiyslomalle kuin tämä loppukevät!

Pahvipuutarhassa itää retiisit, keltaisessa purkissa ruukkusalaatti. Eniten odotan, että pinaatti lähtisi kasvamaan, mutta vielä ei näy eikä kuulu.

Kevätpäivä

Kesä kasvaa kovaa kyytiä tuonne ulos. Harmillisen koleaa on vielä, mutta mukavan keväistä muuten! Me tehdään koiran kanssa pieniä kävelylenkkejä joka päivä, siis ihan sellaisia vartin mittaisia, mies hoitaa pidemmät lenkit. Koiralla on vähän huono tapa vetää, eikä mun kroppa oikein enää kestä sellaista nykimistä.


Käsityörintamalla on paljon keskeneräistä ja suunnitteilla olevaa, muttei mitään valmista. Näihin isoäidin neliöihin palaan toivottavasti täällä blogissa pian!