Vanhempani rakentavat pihalleen "leikkimökkiä", joka on pienen talon kokoinen. Ainakin melkein. Oli pakko näpsäistä kuva kun mies oli sekunnin auttamassa.

Äiti kunnostaa perinnöksi saamaansa penkkiä keittiöön (talon, ei leikkimökin. Ei se niin iso sentään ole!). Raaputimme maalia salaa veljeni lähes pyhäksi luokitellulla juustohöylällä.

Minäkin haluan tuollaisen penkin. Ja talon, jonka pihalle voi rakentaa mökkejä ja kaikkea. Tämä talokuume laantuu varmaan vasta sillä itsellään, eli talolla. Vielä ei ole sopivaa löytynyt!

Väriteema

Ostin Lyytille ihania vaatteita Kaisalta. Tämä mekko on lemppari. Nukenvaatteiden kaavat löysin kirjaston ota tästä -laatikosta. Värikortti edustaa maalausuhan alla olevaa keittiön vitriinikaappia. Vielä kun saisi aikaiseksi... maalin ostimme jo, pakkeli unohtui.

Lampaita ruokkimassa

Tastulan leirintäalueella on tänä kesänä aivan erityisen sosiaalinen lammaskaksikko. Juoksivat määkien vastaan kun menimme tervehtimään. Eemil ei halunnut uimaan, joten ruokimme lampaita sillä aikaa kun muut uivat. Lyytiä lähinnä ihmetytti koko maaseutu. Meidän tytöstä taitaa olla kasvamassa kaupunkilaislapsi, apua!

Prinsessa ja herne

Tossujuttuja

Nyt kun tämä alkaa olla varmaa, niin vilautan vähän. Minulta on lähdössä toista sataa paria tossuja kahdelle eri jälleenmyyjälle. Siksi täällä blogissa ei paljoa muita käsitöitä näy, nämä pitävät kyllä kyllin kiireisinä!

Kun jälleemyyjien puodit aukeavat vilautan vähän lisää.

Lasten kanssa

Tavalliset kotipäivät on kotiäitiydessä parasta. Harmi kun tuo isompi on meillä niin vähän, kyllä Lyytin kanssa kahdestaan oleminen joskus vähän turhauttaa. Lylle kun on niin pieni, ettei voida tehdä vielä juttuja kauheasti yhdessä. Minä teen ja Lyyti tulee mukaan.

Jaan iloa hiuksistani vielä yhden kuvan verran. Vielä välillä hämmästyn kun katson peiliin, mutta eiköhän tässä kohta totu!

Lundia

Muistan jo jostain todella varhaisesta lapsuudestani viehätykseni mummolassa olevaan Lundian kirjahyllykokonaisuuteen. Vähän aikaa sitten toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin oman pikku-Lundian. Kävimme kirpparilla katsomassa oikeastaan isompaa, mutta se oli miehen mielestä liian iso. Hän lupasi, että kun pienempi joskus löytyy, niin ostetaan se. Kävelimme kymmenisen metriä kirpparilla eteenpäin ja löysimme sen. Ei tarvinut kauaa odotella!

Kotona mies muistutti, että minähän vihaan puunvärisiä huonekaluja. No joo, niin vihaankin. Melkein kaikkia!

Jotta elämästä ei tulisi liian tylsää ja jämälankakin joskus loppuisi, alkoitin peittoprojektin myös makkariin. Saa nähdä kuinka tämä lähtee etenemään.

Pää

Ikävä viimekesäistä pinkkiä tukkaa kohtaan kasvoi niin suureksi, että värjäsn eilen hiukset sinisiksi! Väri asettui hivenen epätasaisesti, on vaaleaa sinistä, vihreää, vähän kellertävää ja sitten tätä etupuolen mustansinistä. Epätasaisuuksia on niin paljon, että mikään niistä ei erikseen pomppaa silmiin, eli ihan hyvä tuli!

Tänään menemme Särkänniemeen, jiihaa.

Minäkin olen löytänyt Pinterestin, mikä loputon taivas! Ihanien ideoiden lisäksi se tarjoaa viihdykettä tylsinä hetkinä. Kuten näitä kissakuvia, voi aww!

Parvekepeitto

Löysin Fidasta parvekkeelle löhöilypeiton. Tosi paksu, melkein kuin sijauspatja. Enää tarvitsen pienen pöydän ja tarmoa siivota, niin kesäkeitaamme on valmis!

Piiloleikki

Tämä se vasta on ihanaa. Mennään piiloon ja odotetaan että äiti tai iskä on hetken huhuillut. Sitten hyökätään esiin ja nauretaan. Kuka olisi osannut arvata, että tuolla lehden takanahan se lapsi oli!

Kukin tyylillään

Olen etsinyt jo pitkään itselleni täydellistä laukkua, mutta kuluneiden viikkojen aikana olen onnistunut löytämään niitä vain lapsille. Leijonanmetsästäjän laukku Jesselle, jätskikioskikäyntejä varten siskolle ja virkattu lelukassi Lyytille.

Rakkautta ensisilmäyksellä

Aika kiitettävän hyvin olemme koko perhe jo pitkään ostaneet lähes kaikki vaatteemme kirpparilta. Yksi vaatepahe minulla kuitenkin on, ja se on sukkahousut. Kuka näitäkin muka olisi voinut vastustaa?

Keinu!

Meillä oli Lyytin kanssa pettämättömän hyvä suunnitelma tälle päivälle. Tarkoitus oli käydä palauttamassa pullot ja nostaa rahaa kauppakeskuksessa, jonka jälkeen olisimme iloisesti auringonpaisteessa kävelleet eräälle vähän kaukaisemmalle kirpparille shoppailemaan. Sain kuitenkin jonkinlaisen mystisen siivouskipinän kun mies lähti iltavuoroon ja siivoilin ja vaihdoin keittiön järjestystä koko päivän. Kun olimme vihdoin iltapäivällä kauppakeskuksessa pullokassit tyhjinä ja rahat kourassa, oli kello jo melkein puoli kuusi. Kirpparithan menevät tunnetusti kuudelta kiinni eikä me oltaisi enää ehditty sinne kävellä.

Mentiin sitten samalle vanhalle lastentarvikekirppikselle jossa käydään melkein joka päivä, koska se on niin lähellä. Ja hah! Löysin tällaisen keinun! Eurolla!! (Tiirasin hintalappua todella pitkään varmistuakseni, ettei hinta vaan ollut sittenkin 7 euroa. Vähintään yhtä kauan minua tuijottivat ihmeissään kirpparin muut asiakkaat, niin keskittynyt olin syynäämään.) Lyyti rakastaa keinumista ja olin jo aikeissa ostaa ihan kaupasta sellaisen muovikeinun, kun ei kirppareilta löytynyt sopivaa. Olen aaaaika iloinen, ja niin on muuten Lyytikin. Alkoi nauraa kovaan ääneen jo kun näki keinua ripustettavan kattoon.

Ilmaislaatikosta löytyi tällainen body, joka oli aivan käsittämättömän ohut ja joustava, sekä ihanan löllö ja nuhjuinen. Täydellinen yöpaita!

Toteutimme maanantaina syntymäpäiväni kunniaksi retken Tallipihalle. Tätä oli meinattu niin kauan, että lähdimme matkaan vesisateesta huolimatta. Koska lähdimme ensisijaisesti katsomaan hevosia, tulin ottaneeksi kuvia vain hevosista ja Lyytin ilmeistä hevosia katsellessa... Kyllä me vähän shoppailtiinkin, suuri kiitos ennen kaikkea Ahdin tilan Jasmiinalle hyvästä palvelusta, tulemme toistekin!

Tärkein ensin. Ostin aivan uskomattoman, tajuttoman, käsittämättömän hyvää suklaata eilen. Valkosuklaata sitruunalla ja unikonsiemenillä, ihanaa! Tätä myy ainakin Punnitse & Säästä. Muitakin houkuttelevia makuja löytyi, mm. tumma suklaa joka oli maustettu laventelilla. Reilun kaupan merkkikin löytyi.

Koska meillä ei ole nukkea, pääsi sitteriin minun vanha kilisevä norsuni. Miestä nauratti kun huomasi sen illalla siellä. Kirpparilta lähti mukaan päivien pähkäilyn jälkeen sydänjuomalasit (järkeilin pitkään, ettemme tarvi enempää juomalaseja), mummolassa on tällaisia. Ostin neljä ja nyt haluaisin löytää lisää.

Särkijärven sillan ja Vuoreksen puistokadun avajaisissa esiintyi Tohtori Orff, johon olen nyt vähän rakastunut. Lyyti tykkää musiikista valtavasti, neuvolan odotushuoneessa viihdytimme kanssaolijoita rumputanssiesityksellä. Minä rummutin penkkiä ja Lyyti tanssi.

Meillä on tosi sotkuista tänään, onneksi lähden pian töihin.