deko.

En yleensä osta lehtiä koska en saa niistä irti niin paljoa, että niistä kannattaisi maksaa. Nyt bongasin kuitenkin marraskuun Dekon, jossa oli niin houkutteleva kansi että mukaan lähti! Kansijutusta riittää iloa silmälle vaikka mitään kovin mullistavaa se ei esittelekään. Tuollaisen räsymattokaulahuivin koen nyt kuitenkin tarvitsevani, samoin lisää patalappuja.

Vihanneskori

Virkkasin tällaisen vihannessetin pikkusiskolle joululahjaksi. Ostin tuossa syksyllä kirpparilta siskolle leikkihellan ja olen nyt innostunut ketselemaan hänellekin kaikkea keittiöaiheista tavaraa (Lyytillähän sitä alkaa jo aika lailla olla...).

Vihannekset on jämälankaa, samoin patalappu. Kori on Kauhavan kangas-aitan kudetta, kierrätyspuuvillaista.

Ajattelin tehdä näitä Tossulan puolelle myyntiin, mutta katsotaan nyt... En ole vielä keksinyt sellaista hintaa joka olisi juuri sopiva sekä minun vaivannäölleni, että ostajan kukkarolle :)

Reppuongelma

Joulupukki tuo Lyytille keltaisen Kånken minin. Entä äidille? En osaa päättää! Nämä värit pääsivät jatkoon:

(Kuvat Retkiaitan kattavasta valikoimasta.)

Lyyti on kypsällä 1v 4kk iällä ruvennut vihdoin kävelemään. Ainakin välillä, aina ei vielä oikein jaksa tai viitsi. Kaikkein kivointa on kun kaikki asiat "kiikkaa", kuten Taavi-nukke keinussa tai Lyyti itse tuossa nuken sitterin rungossa. Lyyti myös puhuu paljon, viimeisessä kuvassa "Ipi paapaa", eli Sepi nukkuu.

Nyt se on sitten iso tyttö, apua!

Pitäisi saada meidän ereisen välitilaankin joku uusi matto, nyt siinä on sellainen vanha karmea. Virkkaisin itse jos jaksaisin ja ehtisin. Esim. tällaisen. Voi ihana!

Kuva täältä.

Meidän sohvassa on pari ikävää reikää ja uusi pitäisi saada. Sovimme, että kierretään ensin kierrätysasemat ja kirppikset ja ostetaan sitten uusi jos niiltä ei löydy. Mitään asian eteen ei ole vielä tehty (Ikeassa kävimme koeistumassa muutamia ottaaksemme tuntumaa aiheeseen)!

Oikeastaan emme haluaisi uutta sohvaa lainkaan, mutta vanhan päällisen korjauttaminen olisi liian kallista, niin monesta kohtaa se on reikiintynyt. Nyt sohvaa suojaa oranssi peitto. Kalle tykkää.

Mulla on jo pitkään ollut kauhea Marimekko-kuume koko ajan. En tiedä miksi. Teen tänne nyt marimekkorakkauslistani siltä varlta että Joulupukki lukee tätä blogia (tai äiti).

Halloweensynttärit.

Jessen synttäreiden teemana toimi jokavuotiseen tapaan halloween, vaikka juhlat pidettiinkin jo viikko sitten kun oikeasta halloweenista ei ollut vielä tietoakaan. Kuvia tuli otettua häpeällisen vähän siihen nähden kuinka paljon olimme koristeluihin panostaneet. Tarjoiluina tällä kertaa mm. paholaisen silmämunia ja lohikäärmeennahkakääretorttua, joka alkaa olla jo näiden juhlien klassikko. Aikuisille sopivaan tarjoiluun en panostanutkaan sitten lainkaan, ainoana olivat nuo kuvan valmispullat ja ha - nekin jäivät raa'aksi.

Mattojuttu (taas).

Eteisen pitkään jatkuneen mattokriisin pelastajaksi löytyi kirpparilta tämä kolmemetrinen kaunokainen. Vanha matto on vihdoin historiaa! Ai että olen tyytyväinen.

Lähiruokaa!

Meidän perhe kävi lähiruokatapahtumassa Ahlmanin koululla. Mukaan tarttui tervasaippuaa, luomumaissia, pullaa ja leipää. Lisäksi voitin kymmenen kiloa perunaa, kun arvasin erään perunalatikon sisällön tarpeeksi lähelle. Ai että!

Jesse ratsasti ensimmäistä kertaa elämässään. Lyytikin pääsi kärryttelemään.

Luomulaatikko oli minulle nimenä tuttu, mutta vasta heiltä maissia ostaessa sain selvitettyä tarkemmin mistä on kyse. Vau! käykää muutkin Tampereen seutulaiset kurkkaamassa.

Moron peräkonttikirppiksen paras löytö oli pikkujakkara neljällä eurolla. Muuten siellä ei oikein mitään ollutkaan, kuten ei oikein ikinä. Meni mulla silti kolme kymppiä.

Maailman helpoin kauluri!

Tämä ohje ei ole omani, vaan Suuri käsityö -lehden jostain liitteestä vuodelta 2009 (Lyyti on repinyt sitä niin paljon, että se ei ole enää kovin tunnistamiskelpoinen). Kauluri tehdään näin: Neulotaan nelosen puikoilla suora 1o 1n pötkö, käännetään sen loppupää alkupään kylkeen ja ommellaan kiinni.

Kaulurin omistaja nukkuu, joten en tiedä sitten yhtään millainen tämä on päällä. Lehdestä löytyi koot 60(68)74(80)86(92)104cm joissa luotiin silmikoita 33(37)41(45)47(51)53kpl ja neulottiin 43(45)47(49)51(53)55cm. Tässä on lankana seiskaveikan jämät.

Itse tykkään kovasti että on joustava ja kauniin yksinkertaien. Jos on käytössäkin hyvä niin meiltä onneksi tuota jämälankaa löytyy!

Ihahhaa!

Meillä oli tällainen keinu kun olin pieni. Tai on siellä kotona vieläkin, mutta ei se sama. Ensimmäinen keinuttiin puhki. Oon aina miettinyt että mikä siinä on kun en ole onnistunut meille vangitsemaan sitä lapsuudenkodin tunnelmaa, mutta nyt tiedän. Se on tämä keinu joka sen tekee! Nyt on meilläkin idylliä ja tunnelmaa. Ja Lyyti tykkää, kovasti!

Keinusta maksoin kirpparilla aika kovan hinnan, mutta hauska puuhelmikoira lähti mukaan vain puolella eurolla. Sekin on nykyään ihan lemppari.

Tossulan tossuja myy nyt myös käsityöliike Kolme ja puoli Helsingissä. Käykää kaikki helsinkiläiset (ja muutkin!) ihmeessä tutustumassa, heiltä löytyy myös kaikkea muuta ihanaa käsintehtyä!

Syyslangat

Hain vähän Novitaa tarjouksesta kun oli niin herkut värit. Olen jo kauan katsellut, muttei oo ollut mitään sen kummempaa käsityötä suunnitelmissa, niin ei ole tullut ostettua. Nyt ostin vähän jokaista, näistä saa ainakin asusteita! Villasukat ainakin pitäisi tehdä itselle.

Seiskaveikan uutuusvärit on upean syksyiset, mutta Puron värit kyllä jotenkin keväiset. Vai mitä sanotte tuosta vaaleanpunaisesta?

Peittoja

Fidasta ihanaihana vihreä froteinen päiväpeitto. Jättipyyhe! Lyyti tykkää peitoista kovasti, ne kuuluu vetää kaikki lattille ja sitten niihin kietoudutaan ja niiden alle mennään piiloon. Tämä uusi on siihen tarkoitukseen mitä mainioin.

Meidän sänkyyn löytyi punasävyinen, alta pilkottava vihreä saa nyt kenkää. Ostin sen joskus hätäpäissäni Hemtexin alesta. Vanha oli mennyt rikki ja eläimet toivat petaamattomaan sänkyyn niin vietävästi karvaa, että uusi täytyi saada heti.

Taulu

Lyyti taiteili vesiväreillä elämänsä ensimmäisen teoksen keittiön seinälle. Maalauspuuhissa kivointa oli kun sai maalata lattiaa tai vesiväripalettia, kankaalle maalaaminen oli tyhmää. Lopulta tuli itku kun maalisen pensselin kanssa ei saanut lähteä kylppäristä eteiseen. Valmista tuli kuitenkin!

Lappuliisa

Ostin Marimekon Lappuliisaa lastenhuoneeseen kun sitä oli tullut näin kivan värisenä. Valkopohjaistakin olen joskus katsellut, mutta pidin sitä turhan vaaleana meille. Tämä oli ensimmäinen heräteostokseni verhojen saralla ikinä. Marssin kauppaan, näin kankaan ja ostin sitä. Yleensä harkitsen moista viikkoja!

Nyt kun on uudet verhot niin pikkukeittiössäkin on mukavampi kokata. Hella on vielä vähän korkea Lyytille, mutta onneksi siinä on noin mainio koroke!